Hollantilainen kotisairaanhoitoa tarjoava Buurtzorg on kuuluisa esimerkki itseohjautuvista tiimeistä, tyytyväisistä työntekijöistä sekä säästöistä hoivakustannuksissa.
MODe-hankkeen oli tarkoitus matkustaa toukokuussa 2020 opintomatkalle Hollantiin tutustumaan Buurtzorgin itseohjautuvaan organisaatioon. Sitten tuli pandemia, eikä kukaan lähtenyt minnekään.
Peruuntuneen matkan tilalle hanke järjesti marraskuussa online-session, jossa Buurtzorgissa sairaanhoitajana työskennellyt Madelon van Tilburg esitteli MODelaisille, miten tiimityö on säätiössä organisoitu. Paikalla oli osallistujia jokaisesta viidestä Master Class-yrityksestä ja lisäksi aiheesta kiinnostuneita vieraita muista organisaatioista.
950 tiimiä ja nolla esimiestä kuulostaa monen korvaan mahdottomalta yhtälöltä – Buurtzorgissa se on arkipäivää. Vuonna 2006 perustettu Buurtzorg-säätiö on itseohjautuvuuden pioneeri, jossa työskentelee tänä päivänä hieman yli 15 000 työntekijää. Säätiössä pomot on korvattu tiimejä auttavilla valmentajilla, ja koko organisaatiossa on vain kaksi johtajaa: toimitusjohtaja sekä tukitoimintojen johtaja.
Buurtzorg tarkoittaa suomeksi naapurihoivaa, mikä kiteyttää säätiön toiminta-ajatuksen. Säätiö panostaa pitkäaikaisiin hoivasuhteisiin, ja tiimit tuntevat hyvin eri toimijat paikallisissa yhteisöissä.
“Hoivatyötä tehdään tiimeissä, joissa potilaan vaivoja hoidetaan kokonaisuutena sen sijaan, että hoito olisi pirstaloitu erikoistuneille hoitajille. Näin hoitotunteja tarvitaan kaiken kaikkiaan vähemmän, ja pitkällä aikavälillä myös rahaa säästyy”, kertoo van Tilburg.
Hoivan keskiössä on asiakkaan oman toimintakyvyn tukeminen. Asiakkaalle pyritään rakentamaan myös hoitoa tukeva verkosto, johon voi kuulua esimerkiksi lähipiiri, lääkäreitä, sairaala, kirkko ja vapaaehtoisjärjestöjä.
Miten tiimityö Burtzorgissa tarkalleen ottaen toimii?
Buurtzorgissa itseohjautuvat tiimit kantavat itsenäisesti vastuun asiakkaista, työn suunnittelusta ja toteutuksesta, aikatauluista, yhteistyöverkostoista ja uusista rekrytoinneista.
“Hoivatyöntekijät tietävät itse parhaiten, miten työ kannattaa järjestää. Jokaisella tiimillä on myös esimerkiksi oma koulutusbudjetti, jonka he voivat käyttää tiimin osaamisen kehittämiseen”, van Tilburg sanoo.
Hoitajien työ pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi. Tiimejä tukevat työssään alueelliset valmentajat sekä tukitoiminnot. Tukitoiminnot huolehtivat esimerkiksi palkanmaksusta, laskutuksesta ja muista hallinnollisista tehtävistä, jotta hoitajat voivat keskittyä itse hoivatyöhön. Valmentajat puolestaan auttavat tiimejä tarvittaessa, mutta heillä ei ole suoraa päätösvaltaa tiimien asioihin.
Tiimien koko on rajoitettu 12 hoitajaan, jotta yhteistyö on helppoa ja koko tiimillä säilyy käsitys kokonaiskuvasta. Tiimien jäsenillä on erilaisia vastuutehtäviä ja rooleja, mutta päätökset tehdään tiimeissä aina yhdessä. Näin huolehditaan työn koordinoinnista. Tiimityö pohjautuu vuorovaikutusmalliin, jossa keskitytään ongelmien ratkaisemiseen ja konsensuksen etsimiseen. Mikäli joku on ehdotetusta ratkaisusta eri mieltä, hänen on esitettävä parempi ratkaisuehdotus. Päätöksiä voidaan tehdä myös väliaikaisiksi. Näin toimintaa johdetaan yhdessä.
Myös organisaation IT-järjestelmä tukee yhteistyötä niin tiimeissä kuin koko organisaation kesken. Jotta tiimit voivat huolehtia esimerkiksi tuottavuudesta, kaikilla tiimeillä on reaaliaikainen näkymä talouslukuihin, joista he näkevät, miten tiimi pärjää tavoitteisiin nähden ja muihin tiimeihin verrattuna. Tiedon jakaminen avoimesti tiimien kesken mahdollistaa oppimisen tiimien välillä. Organisaatiolla on myös erilaisia yhteisesti sovittuja käytänteitä ja työkaluja, joilla tuetaan tiimien toimintaa ja oppimista muilta tiimeiltä.
Mikä on tärkeintä itseohjautuvien tiimien perustamisessa?
Madelon van Tilburg jakoi myös pari vinkkiä siihen, kuinka ottaa käyttöön Buurtzorgin työtapa. Tilburg kehottaa kokeilemaan uutta työtapaa rohkeasti esimerkiksi yhdellä tiimillä ja laajentamaan uusia käytäntöjä muualle organisaatioon kokemuksen karttuessa.
“Tärkeintä on, että muutoksella on organisaation johdon tuki. Mikäli johto ei ole mukana, muutos ei ole mahdollista”, hän sanoi.
Teksti: Elina Palkama, Kaskasmedia