Keskiviikkona 13.11.2019 Dipolin Lumituuli-sali oli aamuyhdeksältä täynnä marraskuisesta räntäsateesta ja viimasta huolimatta. MODe-tutkimushankkeen ensimmäinen seminaari, Kuka tykkää hierarkiasta? Tutkittua tietoa ja käytännön kokemuksia itseohjautuvuudesta keräsi yhteen runsaasti itseohjautuvuudesta kiinnostunutta yleisöä yrityksistä ja tutkimusmaailmasta.
MODe-hankkeen tutkija Johanna Vuori avasi tilaisuuden kertomalla lyhyesti hankkeesta sekä sen tavoitteesta ja taustoista. Tilaisuuden ensimmäisellä puoliajalla kuultiin kaksi keynote-puheenvuoroa. Durhamin yliopiston johtamisen professori Martyn Griffin käsitteli puheessaan sosiokratiaa (eli demokraattista hierarkiaa) ja työpaikkojen demokratiaa hyötyineen ja haittoineen. Griffin on tutkinut pariakymmentä yritystä, jotka hyödyntävät toiminnassaan sosiokratian periaatteita.
“Hierarkia on ollut ihmisille luonnollistunut tapa järjestäytyä koulusta lähtien työpaikalle asti. Mutta oikeastaan hierarkia tulee organisaatioille kalliiksi: se hidastaa päätöksentekoa ja hankaloittaa viestintää”, Griffin sanoi.
Tavistock Instituten konsultti Juliet Scott puolestaan sivusi puheessaan instituutin arkistoa ja sen materiaaleja. Instituutin vuosikymmeniä vanha arkisto itsessään kertoo tärkeää tarinaa itseohjautuvien ryhmien sosiaalisista suhteista, Scott korosti.
“Tavoitteena on saada esimiehet tukemaan vastuun ottamista”
Tilaisuuden toisen puoliajan käynnisti MODe-hankkeen kumppaniyritysten keskustelupaneeli, jossa yritysten edustajat jakoivat käytännön kokemuksia ja oppeja itseohjautuvuudesta. Paneeliin osallistui Metson Talent & Engagement Manager Johanna Ahokas, JCDecaux’n HR-asiantuntija Mia Kainulainen, Telian HR People Partner Sari Lehtonen, Deboran asiakkuus- ja myyntijohtaja Elisabeth Ritola ja Suomen Tilaajavastuun palveluportfolio- ja yrityskulttuurivastaava Laura Widenäs.
Miltä itseohjautuvuus panelisteista tuntuu?
“On tuntunut tosi pahalta ja tosi hyvältä. Onhan se vuoristorataa. Kun usko meinaa loppua, on hyvä, että on tukijoita, joiden puoleen kääntyä”, Widenäs muotoili. Muut panelistit olivat samaa mieltä: polulla kohti itseohjautuvuutta on tullut vastaan yhtä sun toista sudenkuoppaa ja kompastuskiveä. Miten tehdään nopeita päätöksiä ilman pomoja? Miten muistetaan, että johtoryhmän jäsenen kommentti kokouksessa ei ole päätös, vaan mielipide siinä missä muidenkin?
Silti itseohjautuvuus tuntui panelisteista tärkeältä ja tarpeelliselta kehityskohteelta.
“Viime aikoina työntekijöiden osaamisvaatimukset ovat kasvaneet valtavasti toimialan kehityksen myötä. Emme enää myy vain SIM-kortteja puhelimiin. Työntekijöiltä ei voi enää vaatia tuloksia ja hyvinvointia vanhoilla keinoilla”, Telian Lehtonen sanoi.
Metson Ahokas näkee itseohjautuvuuden parhaimmillaan aseena.
“Itseohjautuvuudella voi taistella voimattomuuden tunnetta vastaan”, hän sanoi.
Tapahtuman lopuksi kuultiin MODe-tutkijoiden Frank Martelan ja Perttu Salovaaran puheenvuorot itseohjautuvuuden teorioista ja käytännöistä. Hankkeen tutkija Tuukka Kostamo paketoi tilaisuuden yhteenvetävällä puheenvuorolla ja kannusti osallistujia jatkamaan keskustelua tilaisuuden jälkeen. Sitä voi tehdä esimerkiksi merkitsemällä Twitterissä hankkeen tilin (@itseohjautuvuustutkimus) tai käyttämällä tunnistetta #itseohjautuvuus.
Suuri kiitos puhujille,
panelisteille ja yleisölle!